EPC on uusi korjausrakentamisen malli julkishallinnon kiinteistöille


teppo-manninen-200x261Kiusaako ajanpuute ja pienentynyt kunnossapitobudjetti? Rahat eivät riitä ja tilojen käyttäjät kärsivät huonosti toimivista kiinteistöistä. Syynä on kiinteistöjen vanhentunut tekniikka, jota huolletaan aina vain tiukentuvilla resursseilla.

Ratkaisuna kiinteistöt voidaan laittaa kuntoon EPC-hankkeena korjausvelan taittamiseksi. Hankkeen voi toteuttaa ilman budjettirahaa ulkopuolisena palveluna. Resurssiapu ostetaan palveluntuottajalta ja taloudelliset resurssit saadaan irrotettua säästöistä, jotka syntyvät energiankäytön ja ylläpitokustannusten pienentyessä. Palveluntuottaja antaa takuun energiansäästöstä. Näin kunnat toimivat Ruotsissa.

Isot muutokset edellyttävät isoja hankkeita

Malli sinänsä ei ole uusi Suomessakaan. Periaate on käytännössä sama kuin ESCO-hankkeissa, joita Suomessa on tehty 1990-luvalta lähtien. Osviittaa kasvavaan kysyntään ja laajamuotoisempaan EPC-malliin näyttää Jyväskylän kaupunki, joka kilpailutti ESCO-puitesopimuksen. Sopimuksella tavoitellaan 4-5 miljoonan euron energiahankekokonaisuutta 10 vuoden takaisinmaksuajalla. Samalla pienennetään kiinteistöjen korjausvelkaa.

Jos halutaan saada aikaan isoja muutoksia, pitää toimia sen mukaisesti. Juuri nyt näyttäisi aika olevan kypsä markkinoiden kehittymiselle. Laajoista hankekokonaisuuksista seuraa myös muita hyötyjä. Hankkeissa parannetaan kiinteistöjen käyttöä ja olosuhteiden seurantaa. Hankkeissa voidaan lisätä alipainemittauksia, jolloin sisäilmaolosuhteita voidaan mitata ja säätää nykyistä paremmin.

Iso 20 – 30 miljoonan euron hanke vaikuttaa väistämättä elvyttävällä tavalla ja kartuttaa myös kunnan verotuloja. Hankkeiden avulla syntyvät energiasäästöt ylittävät kunnan ja EU:n asettamat minimitavoitteet. Näin pienennetään paikallisesti kunnan kiinteistöjen hiilijalanjälkeä.  Ja mikä parasta, tämä kaikki voidaan tehdä ”ilmaiseksi” eli kassavirtaneutraalisti ilman budjettirahaa.

Käytännön toimenpiteitä laitteiden säädöistä aina uusiutuvan energian käyttöönottoon

Mitä nämä käytännön toimenpiteet kiinteistössä sitten ovat?  Talotekniikkaa säädetään ja uusitaan, valaistusta, ilmanvaihtoa ja taloautomaatiota ajanmukaistetaan, lämpöpumppuja asennetaan, energiatehokkuutta parannetaan lämmitysjärjestelmiä uudistamalla ja erityyppisiä lämmöntalteenottoratkaisuja hyödyntämällä, uusiutuvaa energiaa, muun muassa aurinkoenergiaa, otetaan käyttöön.

EPC-malli on ratkaisu olemassa oleville kiinteistöille

Ajatusmallia voidaan verrata myös kuntien yleisesti käyttämään uudisrakennusten elinkaarimalliin, jossa kunnan uudisrakennus hankitaan palveluntuottajalta palveluna esimerkiksi 20 vuoden ajaksi. Elinkaarimallissa palveluntuottaja rakentaa ja ylläpitää uudisrakennuksen sitovaan hintaan kaikkine korjauksineen ja vastuineen. Palveluntuottaja vastaa siitä, että kiinteistö säilyy kunnossa ja sen energia- ja ylläpitokustannukset pysyvät sovitussa tasossa. Tilaaja ei investoi rakennukseen kertaluontoisesti, vaan maksaa sovittua ylläpitovuokraa. Tämä ajatusmalli on sisäistetty hyvin kuntien uudiskohteiden rakentamisessa ja hankinnassa ja sillä on toimivat markkinat Suomessa. EPC-hankkeet ovat vastaava ratkaisu olemassa olevaan kiinteistökantaan ja sen korjaamiseen.

Tutkimuksen mukaan (EPC in the Nordic Countries/Nordic Council of Ministers 2015 ) tiedon puute on yksi suurimpia pullonkauloja hankkeiden käynnistämiseksi Suomessa. Siksi haluammekin osaltamme jakaa hyviä esimerkkejä, käytäntöjä ja parantaa tietoutta avoimesti kaikille.

Teppo Manninen
Myyntipäällikkö
Caverion

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s