Hyvät olosuhteet energiatehokkuudesta tinkimättä

Mikko Jokilahti Caverionin palvelu- ja asiakashallinnan myyntipäällikkö Mikko Jokilahti kertoo, miten ennakoinnilla ja kokonaisuuksista huolehtimalla voidaan sovittaa yhteen kiinteistöjen energiatehokkuus ja hyvät olosuhteet.

Esitin taannoin Linkedin -palvelussa Finnish Green Building Councilin ryhmässä kysymyksen sisäilmaongelmien ja energiatehokkuustoimenpiteiden korrelaatiosta ja siitä, onko joku taho Suomessa tutkinut asiaa. Kysymyksen taustalla oli monasti vastaani tullut tilanne, jossa useimmiten julkisen sektorin toimija on tehostanut viime vuodet energiankäyttöään erilaisilla toimenpiteillä. Energiankulutus on saatukin laskemaan, mutta vastavuoroisesti lopputuloksena ovat olleet olosuhteiltaan heikentyneet rakennukset, joiden ilmanlaatu on pahimmillaan aiheuttanut käyttäjille oireita.

Useimmiten tehostamistoimet on toteutettu ”osaoptimoiden” ja ilman uusintaa tai investointeja. Omaa rahaa ei ole ollut käytettävissä eikä perusparannuksia ole lähdetty lainarahallakaan toteuttamaan. Kun on kiire ja rahat tiukalla, hoidetaan usein pelkkää oiretta eikä syytä.

Olemassa olevia rakennuksia koskeva kysymykseni nostatti keskustelun, jossa uudet ja vanhat rakennukset joutuivat samaan laariin ja kommentointi painottui uusien rakennusten rakentamisen ohjeistamiseen. Yhtä mieltä oltiin siitä, ettei osaoptimointi ole oikea tapa asioiden hoitamiseksi.

Rakennusten ylläpidossa toimivat samat lainalaisuudet kuin terveydenhoidossa: ennakoi ja kunnosta ajoissa. Jossakin vaiheessa pitää pystyä myöntämään oman osaamisen ja resurssien rajallisuus. ESCO-sopimuksilla on vuosittain hoidettu joitakin hankekokonaisuuksia Suomessa, mutta nämäkin ovat koskeneet aina suhteellisen pieniä kiinteistömääriä. Näissä tapauksissa myös hankkeen kohteet ovat pääsääntöisesti olleet jo heikossa kunnossa. Niin sanotut hyväkuntoiset ja/tai tehokkaat rakennukset jätetään usein vähemmälle huomiolle. Kuitenkin juuri nämä kohteet ovat niitä, jotka olisi syytä ottaa tarkempaan hoitoon, jotta kiinteistöt säilyisivät hyväkuntoisina.

Myös julkisen sektorin kiinteistöihin pätee se, että ennakointi ja kokonaisuuksista huolehtiminen on tehokkaampi tapa hoitaa asioita kuin pilkkominen, pienten hankkeiden toteuttaminen ja itse tekeminen. Isojen kokonaisuuksien kilpailuttaminen on toki haasteellista ja vaatii paljon osaamista, mutta myös niihin on ammattitaitoista apua tarjolla.

Ruotsissa on toimittu energia-asioissa edistyksellisesti ja onnistuttu ottamalla rohkeasti käyttöön uusia keinoja.  Esimerkiksi pientuotantoa ja bioenergiaa (niin sanottua ”kakkavoimaa”) on jo pitkään hyödynnetty liikenteessä. Merkittävimpiä ovat kuitenkin olleet useiden kuntien päätökset lähteä suuriin EPC-hankkeisiin, joilla tavoitellaan sekä energiatehokkuutta että rakennusten korjausvelan kuittaamista. Ne toteutetaan olosuhteiden ehdoilla ja niitä heikentämättä, ei osaoptimoimalla vaan aidosti kokonaisuutta tutkien ja korjaten.

Näissä laajoissa hankkeissa on myös ymmärretty se, ettei ulkopuolisen toimijan mukaan tulo suoraan tarkoita työpaikkojen häviämistä alueelta. Hankkeet ovat nimenomaan luomassa lisää työtä paikkakunnille samalla, kun huolehditaan julkisten kiinteistöjen kunnosta ja arvon sekä hyvien olosuhteiden säilymisestä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s